Heipparallaa immeiset!

Meikätyttö tuli kipeäksi vaellusreissun jälkimainingeissa. Vanha kunnon angiina poikkesi tuonne minu kurkkuun ja teki sinne ittelleen oikeen komian pesän. Päivässä ko kuume ja kurkkukipu tuli kehiin nii oli koko hemmetin nielu turvoksissa ja verisiä rakkuloita täynnä. Tai no.. ehkä hieman liiottelin, ei ne rakkulat ollu verisiä, mutta kun söi niin ne alko verestään ja sitte sitä piti nieleskellä ja ihan vain.. hyi.

Noh siinä meni kivasti kolme päivää kärvistellessä. Sitte sain aikaseksi mennä terveyskeskukseen, jossa hoitaja yhen kurkistuksen otettuaan oli sillee: "Miepä haen tuon lääkärin tähän nii jos seki kattois..." Siinä vaiheessa olin sillee "fuck" ja jäin ootteleen kauheissa kuumotuksissa, jotka johtu myös osittain siitä ihanasta 38 asteen kuumeesta.

Lekuri sitte saapu paikale ja katto sitä ja "joo pikkusen on peitteitä, onko hengitysvaikeuksia?" Sillä oli samaan aikaan se hemmetin lasta minu suussa nii mie vaa jotain ölisin siihen ja nyökyttelin päätä. Sitte se tajus vapauttaa minun kielen ja vei minut mukanaan johonki salaperäseen korvahuoneeseen.

Minut istutettiin sellaseen hammaslääkärin tuolia muistuttavaan kapistukseen ja käskettiin rauhottua ja hengitellä syvään. (Is my panic that obvious?) 

Sitte otettiin käteen just sellane hammaslääkärin peili ja sitä alettii kuumentaa sellasella kaasupolttimella.. Tässä vaiheessa mie vaa tokasin, että heti ko mie tulin siihe huoneeseen nii mie tiesin että tää ei tulis olee kiva toimenpide. Lääkäri ja hoitaja tietty rauhotteli, että ei se tunnu miltään ja olet vaa iha paikallas. Lemme tell ya something there doc..

Jos mulle työnnetään kuuma peili suuhun nii iha varmasti olen paikallani.

Kyseessähän oli loppujen lopuksi ihan vaaraton ja kivuton toimenpide nimeltä nielun peilaus. Se katto että joku juttu ei ollu turvoksisa ja sitte oltiiki valmiit. Ois ollu ihan kiva jos sitä toimenpidettä ois selitetty vähän tarkemmin nii ei ois tarttenu kuvitella kaikenmaailman kauhuskenaarioita.

Sitte otettii vielä nieluviljely ja minut päästettii kottii oottaa tuloksia. Ne tuli vasta kahen päivän päästä ja sitte sainki antibiootit ja nyt ollaan kovaa vauhtia jo paranemassa. Huomena ois lähtö mökille puolukkamettään, siellä jänkä hehkuu punasena oottaen poimijaa.

© Lapitar